tiistai 14. marraskuuta 2017

600-luvun kirjallisten lähteiden arviointia

Lähi-idän kristittyjen kirkonmiesten teksteistä on löydetty kolme katkelmaa, joiden on arveltu viittaavan profeetta Muhammediin. Mainintojen tarkkoja vuosilukuja ei tunneta. Viittaukset esiteltiin edellisessä kirjoituksessa (6.11.2017). Tässä niitä katsotaan tarkemmin.
        Doctrina Jacobi. Käsikirjoituksen tekstikohta kuvaa melskeisiä aikoja, jotka seurasivat sassanidivaltakunnan romahdusta 630-luvulla. Tunnettu islamin tutkija Patricia Crone on katsonut, että ”tämä lähde antaa melko kumoamattoman näytön siitä, että hän [Muhammed] on historiallinen hahmo”. Toiset ovat eri mieltä. Israelilaiset arkeologit Nevo ja Koren huomauttavat, että profeetan nimeä ei tekstissä mainita. Profeetta myös julistaa voidellun saapumista, mikä kuuluu kristilliseen ja juutalaiseen Messias-myyttiin, mutta on vierasta islamille. Lisäksi profeetalla on Paratiisin avaimet. Tämäkin on kristillinen kielikuva, joka ilmestyy islamilaisiin lähteisiin vasta 800-luvulla. Profeetta on siis kristitty eikä muslimi. Myös itse teksti puhuu saraseeneista eikä muslimeista.
        Herakleioksen historia. Jos tekstikohta on aito, se olisi ensimmäinen maininta Muhammedista. Hänet kuvataan vieläpä kauppiaaksi, mikä vastaa islamilaista perimätietoa. Muhammedin antamat käskyt sopivat Koraanin määräyksiin. Tosin ne sopivat viinikieltoa lukuun ottamatta myös Mooseksen lakiin. Se mikä ei sovi kokonaiskuvaan, on profeetan toiminta. Muhammed on tarinassa juutalaisten ja arabien päällikkö, joka haluaa valloittaa Luvatun maan. Nevo ja Koren pitävät tekstiä myöhäisenä lisäyksenä käsikirjoitukseen.  Sen kertomia asioita ei esiinny Muhammedin elämäkerroissa. Tekstiä on pidetty piispa Sebeoksen kirjoittamana, mutta Nevo ja Koren osoittavat, että toisessa yhteydessä Sebeos ei tunne Muhammedia. Hoylandin mukaan tarinalle löytyy varhainen esikuva 400-luvun Sozomenin kronikasta. Se muistuttaa myös viidennen Mooseksen kirjan kuvauksia. 
        Tuomas Presbyteerin nimissä olevan tekstin perusteella tutkija Fred Donner katsoo, että se todistaa ainakin jonkun Muhammedin johtaneen taistelua Palestiinassa. Toiset arvelevat, että teksti on lisäys ja peräisin vasta 800-luvulta. Sen kertoma tapaus myös puuttuu kaikista Muhammed-elämäkerroista.
        Tutkijoiden erilainen tulkinta näistä kolmesta tekstiosuudesta osoittaa, miten vaikeaa myös alan tutkijoilla on päästä yhteisymmärrykseen. Yksi uskoo yhtä, toinen toista. Jokainen taitaa sen takia olla vapaa itse muodostamaan käsityksensä näistä tekstikatkelmista. Osoittavatko ne profeetta Muhammedin historialliseksi henkilöksi vai eivät?


LÄHTEET
      Crone, P.. 2008. What do we actually know about Mohammed? Open Democracy, 10.5.2008. https://www.opendemocracy.net/faith-europe_islam/mohammed_3866.jsp
      Hoyland, R. G.,1997. Seeing islam as others saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late Antiquity and Early Islam 13. Princeton, N.J.: The Darwin Press.
     Nevo, Y. E. & Koren, J., 2003. Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, N.Y.: Prometheus. s. 208


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti