Islaminuskon
peruskivet lepäävät profeetta Muhammedin elämää koskevan tiedon varassa. Islamilainen
teologia perustuu siihen, että Muhammed oli todellinen, historiallinen henkilö,
joka välitti ihmisille Koraanin, perusti islamilaisen valtion ja antoi muslimeille
esikuvansa kautta Jumalan ikuisen lain, sharian.
Muhammedin
elämäkerrassa ja siten myös islaminuskossa Arabian niemimaalla sijainneella
Mekan kaupungilla on tärkeä asema. Elämäkerran mukaan Jumalan profeetta syntyi Quraish-heimoon
Mekassa ja sai ensimmäiset ilmestyksensä Hira-vuorella kaupungin kupeessa.
Muhammed saarnasi Mekassa siellä islamia, mutta joutui pakenemaan Medinaan. Sieltä
käsin hän kävi sotaa Mekkaa vastaan, kunnes valloitti Mekan vuonna 630.
Mekassa
sijainneen Kaaban temppelin olisi perustanut jo Adam ja sitten uudelleen Aabraham
vedenpaisumuksen jälkeen. Temppeli olisi ollut islamilainen moskeija, kunnes
tavat olivat rappeutuneet, ja siitä oli tullut monijumalaisten heimojen
palvontapaikka epäjumalankuvineen ja patsaineen. Sellaisena se olisi ollut
arabiheimojen tärkein pyhiinvaelluskohde ja tuonut Mekan kaupungille vaurautta.
Pyhinä kuukausina se olisi ollut eri heimojen rauhoitettu kokoontumispaikka. Muhammed
olisi sitten puhdistanut temppelin ja palauttanut sen moskeijaksi.
Jos tarina ei
ole tosi, islamista ei jää paljonkaan jäljelle.
Tarinassa on
todellakin omat heikkoutensa. Mekasta, Kaabasta ja Quraish-heimosta kertoi
ensimmäiseksi Ibn Hisham, joka eli vasta 200 vuotta Muhammediin liitettyjä
tapahtumia myöhemmin. Hisham kertoo hyvin yksityiskohtaisia tarinoita Mekasta,
mutta erehtyy kuvatessaan sen luontoa. Se todistaa, ettei hän itse ollut käynyt
siellä edes pyhiinvaelluksella eikä ilmeisesti ollut haastatellut ketään, joka
olisi käynyt. Tuskin hän muuten olisi kuvannut sitä seutuna, ”jossa kasvoi
puita ja oli runsaasti vettä” (Hisham, 1999, 21). G.A. Wallin ei Mekan-retkellään
vuonna 1846 luonnon rehevyyttä havainnut. Wallin kirjoitti pensaista ja yhdestä
suolaisesta lähteestä.
Varsinainen heikkous
on siinä, että antiikin ja varhaiskeskiajan historiankirjoitus ei tunne Mekkaa
eikä Quraish –heimoa. Sitä on selvittänyt Patricia Crone kirjassaan “Meccan Trade and the Rise of Islam”
(1987). Hän kirjoittaa (s. 134):
”…on selvää, että jos
mekkalaiset olisivat olleet kansainvälisen kaupan välittäjiä, heistä pitäisi
olla jotain mainintoja asiakkaittensa kirjoituksissa. Kreikkalaiset ja
latinalaiset ovat, loppujen lopuksi, kirjoittaneet paljon etelä-arabialaisista,
joiden kanssa he kävivät menneisyydessä suitsukekauppaa, tarjoten tietoja
heidän kaupungeistaan, heimoistaan, politiikastaan ja karavaanikaupasta; ja
500-luvulla he vastaavasti kirjoittivat Etiopiasta ja Aduliksesta. Arabian
poliittinen ja uskonnollinen merkitys 500-luvulla oli sellainen, että sen
asioihin kiinnitettiin runsaasti huomiota; mutta Quraish-heimoa ja heidän
kauppakeskustaan ei mainita missään, ei kreikaksi, latinaksi, syyriaksi,
arameaksi, koptiksi tai miksikään kieleksi, jota käytettiin Arabian
ulkopuolella ennen valloitussotia.
Erikoista kyllä, orientalistien olisi pitänyt tietää Mekan
puuttuminen jo yli 100 vuoden ajan. Jo vuonna 1887 Julius Wellhausen totesi,
että Mekkaa ei mainittu esi-islamilaisen pyhiinvaelluksen kohteena. Sen sijaan
hän löysi kirjallisuudesta 16 muuta varhaista pyhiinvaelluskohdetta Arabian
niemimaalta (s. 170–176).
Peter Townsend on kirjoittanut samasta mysteeristä kirjassa ”The Mecca Mystery”. Hän antaa myös aihetta
koskevan laajan lähdeluettelon. Townsend osoittaa myös, että Arabian
niemimaasta kyllä muuten kirjoitettiin, ja esimerkiksi roomalaiset luetteloivat
pienempiäkin paikkoja, mutta eivät tunteneet oletettua mahtavaa Mekan
kauppakeskusta ja kauppateiden risteystä.
Mekka ilmestyy historian lähteisiin ensimmäisen kerran vasta
700-luvun kristillisessä kirjoituksessa (Pseudo-Methodius) ja karttaan vuoden
900 jKr tienoilla. Sen puuttuminen varhaisemmista lähteistä on todiste sen
puolesta, että kaupunki on luotu vasta islamilaisen historiankirjoituksen
tarpeisiin.
Lähteet
Patricia Crone (1987/2004).
Meccan trade and the rise of Islam. Piscataway,
NJ: Gorgias Press.
Peter Townsend (2018).
The Mecca Mystery. Peter Townsend
Kuva: Mekka vuonna 1718 (Wikimedia Commons)