maanantai 6. marraskuuta 2017

600-luvun kirjalliset lähteet

Edellisessä päivityksessä (2.11.2017) esiteltiin Muhammedia koskevia 600-luvun arkeologisia lähteitä. Kävi ilmi, että sana ”muhammad” esiintyy vain muutamassa kolikossa, joissa se on muodossa MHMT. Kolikoista varhaisin on vuodelta 659. Lisäksi sana esiintyy Jerusalemin Kalliomoskeijan seinän piirtokirjoituksessa, joka onkin kaikkein tärkein dokumentti. Sisäseinällä Muhammed mainitaan kerran, ulkoseinällä viisi kertaa. Muhammedista ei kuitenkaan sanota muuta kuin että hän on Jumalan lähettiläs (ja palvelija). Ilmaisu voidaan lukea myös muodossa ”Ylistetty on Jumalan lähettiläs”, jolloin kyse ei olisikaan Muhammed-nimisestä henkilöstä.
        Kirjallisia arabilähteitä Muhammedista ei ole löytynyt ainuttakaan 600-luvulta. Joitakin Koraanitekstin katkelmia sisältäviä papyruksia on ajoitettu 600-luvulle, mutta niissä ei mainita Muhammedia.
        Lähi-idän kristillisten kirkonmiesten tuotannosta on löytynyt kolme kohtaa, jotka voisivat liittyä Muhammediin. Jotkut katsovat, että niissä tosiaan puhutaan Muhammedista, toiset ovat eri mieltä tai arvelevat, että kohdat ovat myöhempiä lisäyksiä. Käsikirjoituksia oli aika yleistä muuttaa niiden kopiointivaiheessa, eikä kyseessä aina ollut väärentämistarkoitus. Haluttiin myös ajanmukaistaa kieltä tai lisätä jotain omaa tietoa. Olihan ennen vanhaan myös painetuissa sanomalehdissä silloin tällöin niin sanottuja ”latojan huomautuksia”. Yhdenkään tekstin kirjoittajasta tai kirjoituksen ajankohdasta ei ole täysin varmaa tietoa.
        Doctrina Jacobi on joskus vuoden 634 jälkeen Afrikassa juutalaisia vastaan tehty kiistakirjoitus. Siitä löytyvät seuraavat sanat: ”Väärä profeetta on ilmestynyt saraseenien pariin… Sanotaan, että profeetta on ilmestynyt ja tulee saraseenien joukossa ja julistaa voidellun saapumista, joka on tuleva. Kysyin… asiaa vanhalta mieheltä, joka oli perehtynyt kirjoituksiin… hän vastasi äänekkäästi ähkäisten: ”Hän on huijari. Tulevatko profeetat muka miekoin ja sotavaunuin? Tein tiedusteluja, ja ne jotka olivat tavanneet hänet sanoivat: ”Tuossa niin sanotussa profeetassa ei ole mitään totuutta, vain verenvuodatusta; sillä hän sanoo itsellään olevan paratiisin avaimet, mikä on uskomatonta.”
        Herakleioksen historia on kirjoitettu joskus vuoden 661 jälkeen. Siinä kerrotaan, että Bysantin keisari Herakleios oli kukistanut juutalaiset. Jotkut heistä pakenivat Aabrahamin uskoon kääntyneiden arabien luokse. Näiden johtajana oli Mahmet – niminen kauppias, joka saarnasi, että juutalaisilla ja arabeilla oli yhteinen kantaisä, Aabraham. Hän kehotti molempia kansoja palaamaan maahan, jonka Jumala on heille luvannut. Väki lähteekin sotaretkelle 12 heimoksi järjestyneenä. Mahmet antaa myös muutamia käskyjä, jotka vastaavat Koraanin ja osin Vanhan Testamentin opetuksia.
        Tuomas Presbyteeri. Teksti on kirjoitettu noin vuonna 640. Siinä kerrotaan, että vuonna 634 käytiin taistelu roomalaisten ja Muhammedin johtamien arabien välillä Palestiinassa 12 mailia Gazasta itään.
        Seuraavissa päivityksissä pohditaan näiden mainintojen todistusarvoa Muhammedin historiallisuuden kannalta.

LÄHTEET
Hoyland, R. G. ,1997. Seeing Islam as others saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late Antiquity and Early Islam 13. Princeton, N.J.: The Darwin Press.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti