tiistai 14. marraskuuta 2017

600-luvun kirjallisten lähteiden arviointia

Lähi-idän kristittyjen kirkonmiesten teksteistä on löydetty kolme katkelmaa, joiden on arveltu viittaavan profeetta Muhammediin. Mainintojen tarkkoja vuosilukuja ei tunneta. Viittaukset esiteltiin edellisessä kirjoituksessa (6.11.2017). Tässä niitä katsotaan tarkemmin.
        Doctrina Jacobi. Käsikirjoituksen tekstikohta kuvaa melskeisiä aikoja, jotka seurasivat sassanidivaltakunnan romahdusta 630-luvulla. Tunnettu islamin tutkija Patricia Crone on katsonut, että ”tämä lähde antaa melko kumoamattoman näytön siitä, että hän [Muhammed] on historiallinen hahmo”. Toiset ovat eri mieltä. Israelilaiset arkeologit Nevo ja Koren huomauttavat, että profeetan nimeä ei tekstissä mainita. Profeetta myös julistaa voidellun saapumista, mikä kuuluu kristilliseen ja juutalaiseen Messias-myyttiin, mutta on vierasta islamille. Lisäksi profeetalla on Paratiisin avaimet. Tämäkin on kristillinen kielikuva, joka ilmestyy islamilaisiin lähteisiin vasta 800-luvulla. Profeetta on siis kristitty eikä muslimi. Myös itse teksti puhuu saraseeneista eikä muslimeista.
        Herakleioksen historia. Jos tekstikohta on aito, se olisi ensimmäinen maininta Muhammedista. Hänet kuvataan vieläpä kauppiaaksi, mikä vastaa islamilaista perimätietoa. Muhammedin antamat käskyt sopivat Koraanin määräyksiin. Tosin ne sopivat viinikieltoa lukuun ottamatta myös Mooseksen lakiin. Se mikä ei sovi kokonaiskuvaan, on profeetan toiminta. Muhammed on tarinassa juutalaisten ja arabien päällikkö, joka haluaa valloittaa Luvatun maan. Nevo ja Koren pitävät tekstiä myöhäisenä lisäyksenä käsikirjoitukseen.  Sen kertomia asioita ei esiinny Muhammedin elämäkerroissa. Tekstiä on pidetty piispa Sebeoksen kirjoittamana, mutta Nevo ja Koren osoittavat, että toisessa yhteydessä Sebeos ei tunne Muhammedia. Hoylandin mukaan tarinalle löytyy varhainen esikuva 400-luvun Sozomenin kronikasta. Se muistuttaa myös viidennen Mooseksen kirjan kuvauksia. 
        Tuomas Presbyteerin nimissä olevan tekstin perusteella tutkija Fred Donner katsoo, että se todistaa ainakin jonkun Muhammedin johtaneen taistelua Palestiinassa. Toiset arvelevat, että teksti on lisäys ja peräisin vasta 800-luvulta. Sen kertoma tapaus myös puuttuu kaikista Muhammed-elämäkerroista.
        Tutkijoiden erilainen tulkinta näistä kolmesta tekstiosuudesta osoittaa, miten vaikeaa myös alan tutkijoilla on päästä yhteisymmärrykseen. Yksi uskoo yhtä, toinen toista. Jokainen taitaa sen takia olla vapaa itse muodostamaan käsityksensä näistä tekstikatkelmista. Osoittavatko ne profeetta Muhammedin historialliseksi henkilöksi vai eivät?


LÄHTEET
      Crone, P.. 2008. What do we actually know about Mohammed? Open Democracy, 10.5.2008. https://www.opendemocracy.net/faith-europe_islam/mohammed_3866.jsp
      Hoyland, R. G.,1997. Seeing islam as others saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late Antiquity and Early Islam 13. Princeton, N.J.: The Darwin Press.
     Nevo, Y. E. & Koren, J., 2003. Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, N.Y.: Prometheus. s. 208


 

maanantai 6. marraskuuta 2017

600-luvun kirjalliset lähteet

Edellisessä päivityksessä (2.11.2017) esiteltiin Muhammedia koskevia 600-luvun arkeologisia lähteitä. Kävi ilmi, että sana ”muhammad” esiintyy vain muutamassa kolikossa, joissa se on muodossa MHMT. Kolikoista varhaisin on vuodelta 659. Lisäksi sana esiintyy Jerusalemin Kalliomoskeijan seinän piirtokirjoituksessa, joka onkin kaikkein tärkein dokumentti. Sisäseinällä Muhammed mainitaan kerran, ulkoseinällä viisi kertaa. Muhammedista ei kuitenkaan sanota muuta kuin että hän on Jumalan lähettiläs (ja palvelija). Ilmaisu voidaan lukea myös muodossa ”Ylistetty on Jumalan lähettiläs”, jolloin kyse ei olisikaan Muhammed-nimisestä henkilöstä.
        Kirjallisia arabilähteitä Muhammedista ei ole löytynyt ainuttakaan 600-luvulta. Joitakin Koraanitekstin katkelmia sisältäviä papyruksia on ajoitettu 600-luvulle, mutta niissä ei mainita Muhammedia.
        Lähi-idän kristillisten kirkonmiesten tuotannosta on löytynyt kolme kohtaa, jotka voisivat liittyä Muhammediin. Jotkut katsovat, että niissä tosiaan puhutaan Muhammedista, toiset ovat eri mieltä tai arvelevat, että kohdat ovat myöhempiä lisäyksiä. Käsikirjoituksia oli aika yleistä muuttaa niiden kopiointivaiheessa, eikä kyseessä aina ollut väärentämistarkoitus. Haluttiin myös ajanmukaistaa kieltä tai lisätä jotain omaa tietoa. Olihan ennen vanhaan myös painetuissa sanomalehdissä silloin tällöin niin sanottuja ”latojan huomautuksia”. Yhdenkään tekstin kirjoittajasta tai kirjoituksen ajankohdasta ei ole täysin varmaa tietoa.
        Doctrina Jacobi on joskus vuoden 634 jälkeen Afrikassa juutalaisia vastaan tehty kiistakirjoitus. Siitä löytyvät seuraavat sanat: ”Väärä profeetta on ilmestynyt saraseenien pariin… Sanotaan, että profeetta on ilmestynyt ja tulee saraseenien joukossa ja julistaa voidellun saapumista, joka on tuleva. Kysyin… asiaa vanhalta mieheltä, joka oli perehtynyt kirjoituksiin… hän vastasi äänekkäästi ähkäisten: ”Hän on huijari. Tulevatko profeetat muka miekoin ja sotavaunuin? Tein tiedusteluja, ja ne jotka olivat tavanneet hänet sanoivat: ”Tuossa niin sanotussa profeetassa ei ole mitään totuutta, vain verenvuodatusta; sillä hän sanoo itsellään olevan paratiisin avaimet, mikä on uskomatonta.”
        Herakleioksen historia on kirjoitettu joskus vuoden 661 jälkeen. Siinä kerrotaan, että Bysantin keisari Herakleios oli kukistanut juutalaiset. Jotkut heistä pakenivat Aabrahamin uskoon kääntyneiden arabien luokse. Näiden johtajana oli Mahmet – niminen kauppias, joka saarnasi, että juutalaisilla ja arabeilla oli yhteinen kantaisä, Aabraham. Hän kehotti molempia kansoja palaamaan maahan, jonka Jumala on heille luvannut. Väki lähteekin sotaretkelle 12 heimoksi järjestyneenä. Mahmet antaa myös muutamia käskyjä, jotka vastaavat Koraanin ja osin Vanhan Testamentin opetuksia.
        Tuomas Presbyteeri. Teksti on kirjoitettu noin vuonna 640. Siinä kerrotaan, että vuonna 634 käytiin taistelu roomalaisten ja Muhammedin johtamien arabien välillä Palestiinassa 12 mailia Gazasta itään.
        Seuraavissa päivityksissä pohditaan näiden mainintojen todistusarvoa Muhammedin historiallisuuden kannalta.

LÄHTEET
Hoyland, R. G. ,1997. Seeing Islam as others saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late Antiquity and Early Islam 13. Princeton, N.J.: The Darwin Press.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Löytyykö Muhammed Kalliomoskeijasta?

Tärkeä todiste, joka koskee Muhammedin historiallisuutta, löytyy Jerusalemin temppelivuorelta. Vuonna 691 kalifi al-Malik rakennutti sinne niin sanotun Kalliomoskeijan. Kyse ei ole Muhammedin ihmiskasvoisen ratsun Buraqin jättämistä kavionjäljistä, jotka nekin löytyvät temppelistä, vaan mosaiikkikirjoituksesta, joka kiertää pyhäkön seiniä. Kalliomoskeija oli al-Malikin ensimmäinen suuri rakennushanke sen jälkeen, kun hän oli voittanut sisällissodan ja anastanut vallan. Se oli laajan arabivaltion pääpyhäkkö ja pyhiinvaellusten ykköskohde.
        Arkeologisissa lähteissä sana ”Muhammed” esiintyy vain parissa kolikossa ennen ilmestymistään Kalliomoskeijan seinälle. Kirjoitus on erityisen tärkeä, koska tekstiyhteys paljastaa, mitä sanalla tarkoitetaan.
        Kalliomoskeijan sisemmän arkadin koko teksti on luettavissa internetissä esimerkiksi täältä. Erikoista on se, että Jeesus on kirjoituksen päähenkilö, kuten jokainen voi havaita. Lyhyessä mosaiikkitekstissä Jeesus mainitaan nimeltä kolme kertaa. Teksti tarkentaa hänen merkitystään uskonnossa. Jeesus on Marian poika, Jumalan lähettiläs ja palvelija mutta ei hänen poikansa. Jeesus on Jumalan Sana ja Henki hänen luotaan, ja enkelit ympäröivät häntä.  Jeesus myös tuomitsee (”kutsuu koolle”) epäuskoiset viimeisellä tuomiolla. 
        Muhammed mainitaan tekstissä vain kerran. Todetaan, että ”Muhammed on Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä”. Samat kunnianimet annetaan Jeesukselle: ”Jumala, siunaa lähettilästäsi ja palvelijaasi Jeesusta, Marian poikaa.”
        Kirjoitus herättää vaikean kysymyksen. Jos Muhammed todella oli sanellut islamin Pyhän kirjan 60 vuotta aikaisemmin, perustanut Jumalan ohjauksessa islamilaisen supervaltion ja tarjonnut elämäntapansa sen ikuiseksi laiksi, miksi häneen suhtaudutaan niin nuivasti islamilaisen valtion päätemppelissä, kun sellainen saadaan viimein rakennetuksi? Lyhyt maininta Muhammedista on myös irrallinen ja sisältää samat asiat, jotka kerrotaan Jeesuksesta.

        Saksalainen islamin tutkija Christoph Luxenberg tarjoaa ongelmaan yllättävän ratkaisun. Sana Muhammed on arabiaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”ylistetty”.  Luxenbergin mukaan kirjoitus ei puhukaan henkilöstä nimeltä Muhammed vaan tulisi kääntää ”Ylistetty on Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä.” Myös tämä lause puhuu Jeesuksesta. Sana ”ylistetty” on hänelle annettu kunnianimi Jumalan lähettilään ja Jumalan palvelijan ohella.
        Koko arkaditeksti käsittelee Luxenbergin mukaan Jeesusta ja täsmentää hänen asemaansa. Teksti polemisoi bysanttilaista kristinuskoa vastaan ja antaa arabiuskonnolle siitä erottuvan identiteetin.  Kyse ei ole vielä islamista. Arabiuskonto ymmärtää itsensä tässä vaiheessa eli vuonna 691 kristinuskon oikeaoppiseksi muodoksi pääprofeettanaan Jeesus, Marian poika.
        Profeetta Muhammed on Luxenbergin mukaan siis alun perin Jeesus. Lukuvirheen takia hänen kunnianimensä ”Ylistetty” alkaa elää omaa elämäänsä ja muuttuu lopulta arabiprofeetaksi nimeltä Muhammed. Loppu on sitten historiaa.
        Luxenbergin esittämä tulkinta poistaa Kalliomoskeijan tekstissä olevan ristiriidan (tekstin outo hyppäys Muhammediin) ja tekee kokonaisuudesta järkevämmän. Tulkinta ei liioin ole ristiriidassa minkään tiedossa olevan historiallisen faktan kanssa. Alkuperäinen Muhammed löytyy siis Kalliomoskeijan seinästä! 

LÄHTEET 
Christian Luxenberg, 2010. A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock, Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd R. Puin (toim.) The hidden origins of Islam. New research into its early history (s.125-151). Amherst, N.Y.: Prometheus Books.








Kalliomoskeijan mosaiikkeja (kuva: Andrew Shiva)

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Todistaako arkeologia Muhammedin historiallisuuden?

Kun etsitään todisteita profeetta Muhammedin historiallisuudesta, on parasta aloittaa tutkimalla sitä, mikä on häntä koskeva varhaisin maininta. Nykyään Muhammed on maailman yleisin nimi ja Suomessakin on tuhansia Muhammedeja, sekä miehiä että naisia. Toisin oli 600-luvulla: profeetta oli itse ensimmäinen Muhammed.

Sana ”muhammad” on arabiaa ja tarkoittaa ”ylistetty”. Murrealueen mukaan se voi merkitä myös ”siunattua” tai ”valittua”. Koska sana siten on myös verbimuoto, on kysyttävä, milloin ”muhammad” esiintyy ensimmäisen kerran ihmistä tarkoittavana erisnimenä.

Historialliset lähteet voi jakaa kirjallisiin ja arkeologisiin. Kirjalliset lähteet ovat näistä vähemmän luotettavia, koska niitä on ollut helpompi väärentää. Aina ei kyse ole edes väärennöksistä. Vanhoja käsikirjoituksia kopioitiin yhä uudelleen, kun vanhat kuluivat loppuun. Kopiointivaiheessa kirjurit saattoivat ajanmukaistaa tekstejä vastaamaan paremmin oman ajan käsityksiä ja sanavalintoja.

Profeetta Muhammedin elinajaksi ilmoitetaan vuodet 570–632. Sana ”muhammad” ilmestyy Lähi-idässä kirjallisiin ja arkeologisiin lähteisiin 600-luvulla. Koska arkeologiset lähteet ovat luotettavampia, katsottakoon ensin niitä. Sana ilmestyy aluksi kolikoihin, joita lyötiin kapinakenraali Abd al-Malikin armeijan vanavedessä, kun hänen joukkonsa etenivät koillisesta Iranista ja nykyisen Turkmenistanin alueelta Syyrian Damaskokseen. Nimi esiintyy al-Malikin painamissa kolikoissa muodossa MHMT.

Ensimmäinen kolikko on peräisin Iranista vuodelta 659, seuraava vuodelta 672.  Vuonna 687 Iranin Teheranissa lyödyssä kolikossa on jo teksti ”Muhammad rasul Allah”, joka tarkoittaa joko ”ylistetty Jumalan lähettiläs” tai "Muhammed (on) Jumalan lähettiläs". Sama teksti löytyy kahdesta kolikosta, jotka on lyöty Syyrian Damaskoksessa vuosina 690–691.Vuonna 691 ”muhammad” päätyy myös Jerusalemiin rakennetun Kalliomoskeijan seinäkirjoitukseen. Myös siellä se esiintyy muodossa ”Muhammad rasul Allah”. Seinäkirjoituksessa kalifi al-Malik ilmaisee oman valtionuskontonsa perusajatukset.

Muhammed siis ilmestyy joko erisnimenä tai verbimuotona arkeologisiin lähteisiin vasta yhtä sukupolvea myöhemmin kuin profeetta Muhammedin kerrotaan eläneen. Sanan esiintyminen ei ala profeetta Muhammedin oletetulta kotiseudulta eli Arabian niemimaalta, vaan kaukaa Iranista, josta se siirtyy al-Malikin armeijan mukana länteen. Kolikoista nimi hyppää hautakiviin vasta vuonna 786.

Arkeologiset 600-luvun lähteet eivät siis kerro paljoakaan. Avoimia kysymyksiä on sitä enemmän. 
  • Kuka on kalifi al-Malikin koilikoissa ja Kalliotemppelin seinässä mainittu Muhammed?
  • Onko kyseessä henkilönnimi vai kunnianimi "ylistetty (on) Jumalan lähettiläs"?
  • Kenestä jälkimmäisessä tapauksessa olisi kysymys?
  • Miksi sana Muhammed esiintyy ensimmäiseksi Iranissa, jos profeetan pääkaupunki kuitenkin oli Medina Arabian niemimaalla?
  • Miksi Muhammedista ei ole sen enempää arkeologista tietoa? Perimätiedon mukaan hän sentään valtasi koko Arabian niemimaan ja hänen seuraajansa koko Lähi-idän vuoteen 660 mennessä. Vallanpitäjät painavat aina kolikoita. Miksi mitään ei löydy?
Näihin polttaviin kysymyksiin palataan myöhemmissä päivityksissä.