Jos ajatellaan, että Muhammed kirjoitti tai saneli Koraanin, mitä hän
mahtoi tarkoittaa seuraavalla lyhyellä tarinalla:
”Etkö tiedä, mitä Herrasi teki norsun
väelle?
Eikö hän tehnytkin heidän juonensa
tyhjäksi
ja lähettänyt parvittain lintuja
heidän päälleen
heittämään heitä leimatuilla kivillä
ja tehnyt heistä kuin katkottuja
korsia?”
Koraanin selittäminen eli niin sanottu
tafsir -kirjallisuus alkoi 800-luvulla,
vaikka Koraani oli perimätiedon mukaan valmis jo 200 vuotta aikaisemmin. Asialla
ei siis ollut kiirettä. Kun selitys Norsun
suuralle saatiin, se oli sitä värikkäämpi. Ibn Hisham kertoo 800-luvun alussa pitkän
tarinan, joka selvästi on Koraanin innoittama, vaikka lyhyttä suuraa 105 ei
lainkaan lainata.
Ibn Hishamin kertoman tositarinan
mukaan Jemenin varakuningas Abraha oli rakentanut pääkaupunkiinsa Sanaan kirkon.
Lähellä Kaaban temppeliä asunut mies oli pitänyt sitä Kaaban vaarallisena
kilpailijana. Saadakseen pyhiinvaeltajavirrat ohjattua mieluummin Mekkaan mies kävi
teki tekemässä tarpeensa tähän yli 1000 kilometrin päässä olevaan kilpailevaan temppeliin.
Kuningas raivostui ja lähti sotaretkelle vuonna 570 eli sopivasti Muhammedin
syntymävuotena. Mukana hänellä oli norsu, Mahmud nimeltään.
Huonosti siinä kävi, kuten suurassa
105 kerrotaan; norsun väestä tehtiin tuusannuuskaa. Ibn Hisham kertoo myös kuulleensa,
että Muhammedin lapsivaimo Aisha oli itse nähnyt kyseisen norsun ja sen
tallirengin nilkuttamassa Mekan liepeillä vielä 600-luvun alussakin.
Peruskoulun islamin oppikirja ”Salam –
islamin polku” esittelee tarinan lapsille peräti seitsemän sivun ja neljän
värikuvan voimin. Kirja kuitenkin kertoo, että norsuja oli Ibn Hishamin
tiedoista poiketen kymmenen, ja sotaretken todellisena syynä oli kuninkaan
kateus Kaaban temppeliä kohtaan eikä hänen omaan temppeliinsä kohdistunut häpäisy.
Nämä uudet tiedonmurut todistavat, että
Muhammedia koskeva perimätieto näköjään karttuu edelleen 2000-luvulla ja 1400
vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen.
Niin tai näin, tarinaa on jälkeenpäin pohdittu.
Logistinen haaste on ollut valtava, kun autiomaan läpi on pitänyt kuljettaa
norsun päivittäin vaatima ruoka ja juoma eli 300 kiloa rehua ja 200 litraa
vettä. Brittiarmeijan kokemusten mukaan sotanorsu marssii päivässä noin 25
kilometriä. Tuhannen kilometrin matka on siten vaatinut vähintään 40 päivää.
Yhtä norsua kohti olisi silloin tarvittu 8 tonnia vettä ja 12 tonnia rehua.
Olettaen ettei niitä löytyisi autiomaasta, mukaan olisi tarvittu yhtä norsua
varten 80 kamelia kuljettamaan eineksiä yhteen suuntaan.
Tarinassa on monta muutakin
arvoitusta. Abraha esimerkiksi on historiallinen henkilö, mutta hänen
sotaretkensä tapahtui jo 500-luvun alussa. Suomessa asuva orientalisti M.
Lamsiah on äskettäin esittänyt kiinnostavan teorian siitä, mikä tapahtuma
todellisuudessa olisi voinut olla Norsun suuran taustalla. Siihen on ehkä tilaisuus palata tuonnempana.
Lähteet
Aboulfaouz,
S., Onniselkä, S., Rouhe, M., Sorsa, H. & Wallin, A. (2012). Salam - islamin polku 3-4. Helsinki:
Opetushallitus.
Ibn Ishaq (1955). The
life of Muhammed. A translation of the Ishaq’s Sirat Raul Allah. Translated
by A. Guillaume. Oxford: Oxford University Press. (s. 21-28)
Kistler, J.M. (2007). War Elephants. Lincoln: University of Nebraska Press. (s. 111).
Lamsiah, M. (2017).The elephant story in the Quran. Myth, history, or
both? Teoksessa: M. Gross ja K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion IV.
Mohammed – Geschichte oder Mythos? (s. 817-849) Berlin: Hans Schiler.
Kuva 1. Sotanorsu 1400-luvun englantilaisessa kuvassa. Kongelike Bibliotek. Wikimedia Commons.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti