Sana Muhammed esiintyy Koraanissa neljä kertaa. Vain yhdessä
kohdassa on selvää, että sillä tarkoitetaan Muhammed-nimistä profeettaa. Pelkkä
nimetön ”profeetta” esiintyy Koraanissa 74 kertaa ja ”Jumalan lähettiläs” yli
300 kertaa. Voisiko näissä tapauksissa olla kysymys Muhammedista? Epävarmuutta tuo se, että nimeltä mainittuja profeettoja ja Jumalan lähettiläitä on Koraanissa useita. Muut profeetat ovat myös paljon näkyvämmin esillä omilla nimillään kuin Muhammed. Seuraavia kolmea kohtaa on pidetty lupaavimpina sen suhteen, että kyseessä voisi olla itse Muhammed.
Joonan suura (10:16 ja 37). ”Sano: ’Jos Jumala olisi tahtonut, minä en olisi sitä teille ilmoittanut enkä tehnyt tunnetuksi; olinhan jo sitä ennen elänyt keskuudessanne suuren osan elämääni. Ettekö jo ymmärrä?”…. ”Se on vahvistus sille, mikä ilmaistiin jo sitä ennen, ja kirjoituksen selitys”.
Tekstissä esiintyy nimetön arabiprofeetta. Hän ei kuitenkaan voi olla Muhammed, sillä hänen kirjansa on ainoastaan ”vahvistus” ja ”selitys” sille, mikä annettiin aikaisemmin. Hän on siis kirjoittanut kommentaareja Vanhaan Testamenttiin mutta ei tarjoa mitään uutta ja mullistavaa.
Koreuden suura (43:29–31). ”Niin annoin
heidän ja heidän isiensä nauttia elämästä, kunnes totuus ja sananjulistaja,
joka vahvisti totuuden, tulivat heidän luokseen. Mutta kun totuus
tuli heidän luokseen, he sanoivat: »Tämä on taikuutta, totisesti, emme usko
siihen.. He sanoivat myös: »Miksi ei tätä Koraania ole ilmoitettu johtomiehille
kummassakaan kaupungissa?
Sananjulistajalla on mukanaan ”tämä Koraani”. Se osoittaa, että lainauksessa puhutaan Tooraa ja evankeliumia myöhemmästä arabiprofeetasta. Jakeissa ilmenee ajatus, että "tämä Koraani" on yhden sananjulistajan työtä eikä esimerkiksi ryhmätyön tulosta. Julistajalla ei vielä ole omaa nimeä, mutta hän alkaa olla Muhammedin esimuoto.
Sananjulistajalla on mukanaan ”tämä Koraani”. Se osoittaa, että lainauksessa puhutaan Tooraa ja evankeliumia myöhemmästä arabiprofeetasta. Jakeissa ilmenee ajatus, että "tämä Koraani" on yhden sananjulistajan työtä eikä esimerkiksi ryhmätyön tulosta. Julistajalla ei vielä ole omaa nimeä, mutta hän alkaa olla Muhammedin esimuoto.
Varhaishetkien suura (93: 6–8). ”Eikö Hän löytänyt sinut orpona ja antanut
sinulle suojaa? Hän löysi sinut eksyksistä ja ohjasi sinua; Hän tapasi sinut
köyhissä oloissa ja teki sinusta varakkaan miehen.”
Muhammed aloitti uransa orpona ja päätti sen varakkaana miehenä, joten teksti voisi sopia häneen. Luultavasti suurassa puhutaan kuitenkin Mooseksesta, joka löydettiin kaislaveneestä, mutta päätyi osaksi eliittiä faaraon hoviin.
Muhammed aloitti uransa orpona ja päätti sen varakkaana miehenä, joten teksti voisi sopia häneen. Luultavasti suurassa puhutaan kuitenkin Mooseksesta, joka löydettiin kaislaveneestä, mutta päätyi osaksi eliittiä faaraon hoviin.
Loppujen lopuksi Koraanista löytyy vain yksi tarina, jossa
nimeltä mainiten puhutaan profeetta Muhammedista. Tarinassa Muhammed anastaa
ottopoikansa Zaidin vaimon. Puolison vieminen omalta pojalta on monen mielestä
tietysti sikamaista. Onkin vaikea ymmärtää, miksi juuri tämä kertomus on päässyt pyhään kirjaan ja vielä ainoana tapauksena Muhammedin elämästä.
Koska Muhammed puuttuu Koraanista, hänen
yhteytensä pyhään kirjaan on jouduttu rakentamaan erikseen. Koraani koottiin yhteen aikaisintaan 700-luvun
jälkipuoliskolla. Tällöin kehittyi myös idea, että sen olisi laatinut vain yksi henkilö, Muhammed-niminen
profeetta, joka oli elänyt kauan aikaisemmin, eli silloin, kun arabivaltio
alkoi 600-luvun alussa muodostua. Hän olisi itse asiassa ollut tuon valtion perustaja. Tässä vaiheessa alettiin
kehitellä tarinoita, joissa Koraanin kukin jae liitettiin Muhammedin elämään. Näistä tarinoista
varhaisimmat kirjoitettiin muistiin 800-luvulla.
LÄHTEET
Ohlig, K-H. (2013). From Muhammad Jesus to prophet of the
Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early
islam. A critical reconstruction based on contemporary sources (s.
251-307). New York: Prometheus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti