KOULUKIRJA ISLAMISTA – 19 VIRHETTÄ NELJÄLLÄ SIVULLA

Miten luotettavasti oppikirjat kertovat islamista ja profeetta Muhammediin liittyvistä tiedoista? Historian tuulet on peruskoulua varten tehty historian oppikirjasarja. Sarjan on kustantanut Otava ja sitä on julkaistu vuodesta 2003.  Sarjan ensimmäinen osa ( 2003)  kirjoittajina Velijussi Kyllijoki, Olli Lehtonen, Najat Ouakrim-Soivio, Harri Rinta-Aho, Merja Uljas, sisältää islamin kuvauksessa ennätysmäärän väärää tietoa vain sivulla.

Kirjassa on ainakin seuraavat virheet.

1.  ”Islam syntyi Arabian niemimaalla” – asiasta ei ole varmuutta, muitakin paikkoja on ehdotettu.

2.  ”Muhammed toimi aluksi kamelikaravaanin kuljettajana - - Myöhemmin hän avioitui rikkaan lesken Khadijan kanssa.” – Ibn Ishaqin mukaan asia oli juuri päinvastoin, eli vasta Khadija palkkasi Muhammedin ajohommiin.

3.  ”He asettuivat Mekan kaupunkiin – joka oli tuohon aikaan suosittu pyhiinvaelluspaikka”- Patricia Crone on osoittanut, että historian lähteet eivät tue väitettä Mekasta pyhiinvaelluspaikkana ”tuohon aikaan”.

4.  ”Mekassa Muhammed vietti yhä enemmän aikaa vuorilla” – Ibn Ishaqin mukaan vietti yhden kuukauden vuodessa kuten muutkin mekkalaiset sikäläisen tavan mukaan.

5.  ”Mekan kauppiaat alkoivat vastustaa Muhammedia pelätessään elinkeinonsa kärsivän”. – Ibn Ishaq ei tunne tällaista teoriaa, vaan kertoo, että Muhammed suututti kauppiaat ryhtyessään solvaamaan mekkalaisten jumalia. Nykyään puhuttaisiin vihapuheesta ja jumalanpilkasta.

6.  Muhammedin kuolinvuotta 632 pidetään muslimien ajanlaskun perustana – ei, vaan vuotta 622.

7.  ”Myös Euroopassa oli islaminuskoisia alueita Espanjan rannikolla” – oli myös koko sisämaa.

8.  Kartta islaminuskon levinneisyydestä Muhammedin kuollessa – hatusta vedetty.

9.  Moskeijaa esittävässä kuvassa: ”arabien rakennustyyli levisi - - ” – rakentamisen esikuvat tulivat roomalaisilta, ei arabeilta, joten kyseessä ei ole ”arabien rakennustyyli”.

10. ”Arabikauppiaat toivat Aasiasta Eurooppaan kahvia” – kahvi tuli Afrikasta, mutta arabikauppiaat eivät tuoneet sitä Eurooppaan.

11.  ”Muslimit paastoavat muistaakseen, että kaikki ihmiset eivät saa tarpeeksi ruokaa” – tämä ei ole šarialain perustelu paastolle.

12.  ”Islam toi arabien taitoja Eurooppaan. Islam vaikutti voimakkaasti 700-luvulta 1500-luvulta Euroopan kulttuuriin” – todellisuudessa välissä oli kieli- ja uskontomuuri, joten vaikutus oli vähäinen.

13.  ”Islam toi - - ”. Vaikutus ei tullut islaminuskosta, vaan eri tiedemiesten töistä.

14. ”- - toi arabien taitoja - - ” – suurin osa tiedemiehistä oli persialaisia, ei arabeja.

15.  ”Astrolabi oli arabien kehittämä mittauslaite - - ”- ei, vaan antiikin kreikkalaisten.

16. "-- jonka avulla suunnistettiin yöllä tähtien mukaan" - Ei ollut sen varsinainen käyttötarkoitus.

17.  ”Arabit olivat tunnettuja tiedemiehiä keskiajalla - - ” – useimmat olivat persialaisia; arabeja oli tunnettujen tiedemiesten joukossa vain vähän.

18.  ”Bagdadissa toimi 1000-luvulla yli tuhat lääkäriä” – Lukumäärä vedetty taas hatusta. Matkailija Ibn Jubayr kertoi vuonna 1184, että Bagdadissa sijainnut sairaala oli suuri rakennus, jossa työskenteli 25 erikoistunutta lääkäriä.

19. Kuvassa ”arabitiedemies keskiajalta” käyttää kaukoputkea – todellisuudessa kaukoputki keksittiin Hollannissa 1600-luvulla eli keskiajan jälkeen.

Hämmästyttävä määrä virheitä koulukirjassa, jota luulisi pääosin luotettavaksi! 

Lähteet

Historian tuulet I - tehtävä  

ISLAMIN KOLMANNEKSI PYHIN KAUPUNKI

Jerusalemin sanotaan olevan islaminuskon kolmanneksi pyhin kaupunki heti Mekan ja Medinan jälkeen. Koraanissa Jerusalemia ei mainita, mutta asiaa perustellaan profeetta Muhammedin henkilöhistorialla.  

Sitä koskevia tarinoita löytyy kuitenkin vasta yli sata vuotta Muhammedin oletetun kuoleman jälkeen. Ibn Ishaq kertoo 760-luvulla, että Muhammed matkasi yhdessä yössä enkeli Gabrielin johdolla Mekasta Jerusalemiin. Matka tapahtui ihmiskasvoisen ratsun selässä istuen. Ibn Ishaq käytti tarinan todisteena Koraanin seuraavia jakeita:

”Kunnia olkoon Hänelle, joka yön aikana kuljetti palvelijansa pyhitetystä moskeijasta toiseen, kaukaiseen - jonka ympäristön olemme siunanneet - jotta hän saisi nähdä joitakin tunnusmerkeistämme. Totisesti, Hän on kaikkikuuleva, kaikkinäkevä.” (Koraani 17:1)

Jakeista ei kuitenkaan käy ilmi kuka on palvelija, ja minne tämä kuljetettiin paitsi moskeijasta toiseen. Ibn Ishaq kertoo kuulleensa ”henkilöltä, jonka luotettavuutta hänellä ei ollut syytä epäillä”, että Muhammed nousi Jerusalemissa tikapuita pitkin taivaaseen ja keskusteli siellä Jumalan kanssa. Matkan olisi pitänyt tapahtua Muhammedin Mekan vuosina eli ennen vuotta 623.

Ibn Ishaq itse suhtautuu tarinaan erittäin varautuneesti, mutta ei uskalla epäillä sitä. Hän kuitenkin kertoo, että Mekassa kaikki eivät tarinaan uskoneet. Epäuskoisuus on jatkunut myöhemminkin. Brittiläinen orientalisti William Montgomery Watt kirjoitti 1900-luvulla laajan, kaksiosaisen Muhammed-elämäkerran, mutta ei mainitse siinä matkaa lainkaan. Tarinaan onkin vaikea uskoa ja sille on löydetty myös vanha persialainen esikuva.

Jerusalemin Temppelivuorella on nykyisin moskeija nimeltä al-Aqsa eli ”kaukaisin”, mikä sopii Koraanin sanoihin ”kaukaisesta” moskeijasta. Se rakennettiin kuitenkin vasta 700-luvulla, joten kyseessä ei voinut olla Koraanin tarkoittama moskeija. Temppelivuorella on myös toinen moskeija, ”Kalliomoskeija”, mutta sekin rakennettiin liian myöhään (691) ja lisäksi se ei vaikuta lainkaan moskeijalta vaan mieluummin zarathustralaiselta tulitemppeliltä.

Ratkaisun avain saattaa löytyä tarinoista, jotka kertovat, mihin osaan Temppelivuorta kiertävästä muurista Muhammed oli sitonut kiinni ihmiskasvoisen ratsunsa Buraqin. 1000 -luvulla ehdolla oli useita paikkoja. Toisten mielestä Muhammed laskeutui ratsailta itämuurilla, toisten mielestä etelämuurilla. 1600-luvulla vakiintui käsitys, että Buraq sidottiin Temppelivuoren koilliskulmaan.

Kysymys sai uudelleen ajankohtaisuutta, kun 1880-luvulla Jerusalemiin alkoi muuttaa juutalaisia, aluksi Venäjältä. Heitä näkyi yhä enemmän rukoilemassa Temppelivuoren länsikulman Itkumuurilla. Tässä vaiheessa islamilainen perimätieto tuli siihen tulokseen, että Buraq olikin sidottu juuri sinne. Arabiaksi Länsimuurin nimi onkin nykyään ”al-Buraqin seinä”.

Vaikuttaakin siltä, että islamilainen perimätieto on liikkunut juutalaisten pyhien paikkojen perässä. Tämä voisi selittää tarinan Muhammedin matkasta juuri Jerusalemiin. Jos matkaa ei kuitenkaan ole lainkaan tehty, myös perustelut Jerusalemin erityisasemalle islamissa katoavat.

Lähteet

Ibn Ishaq: The Life of Muhammad (Sirat rasul Allah, 800-luku). With introduction of notes by A. Guillaume. Oxford: Oxford University Press, 1955 (13. painos 1998)

Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Suom. Z.I. Ahsen Böre, 1942.

Watt, William Montgomery: Muhammad at Mecca. Oxford University Press at Clarendon, 1953