Islamilaiseen tarinaan kuuluu kertomus neljästä ”oikeaan johdetusta
kalifista”, jotka seurasivat Muhammedia umman
johtajina Muhammedin kuoleman jälkeen vuosina 632–661. Tämän jälkeen valtaan
nousi turmeltunut umaijadien dynastia, joiden kausi kesti vuoteen 750. Silloin
abbasidit, Muhammedin sukulaiset, palauttivat oikean uskon kalifaattiin ja
tappoivat rappeutuneet umaijadihallitsijat.
Vuonna 1930 neuvostoliittolainen 24-vuotias vastavalmistunut
orientalisti L.I. Klimovitsh
kirjoitti artikkelin, jossa katsoi, että neljä oikeaan johdettua kalifia olivat
taruhenkilöitä, koska heistä ei ollut mitään historiallisia aikalaislähteitä.
Kriittinen historiantutkimus on hyväksynyt Klimovitshin johtopäätöksen, mutta varsinkin
arabian kielen laitoksilla elävä tutkimus pitää yhä kiinni islamilaisesta
tulkinnasta.
Vuonna 1999 Saudi-Arabiasta löydettiin kalliosta
piirtokirjoitus, joka käännettynä kuului: "Minä Zuhayr kirjoitin
[tämän] Umarin kuoleman aikaan vuonna 24".
Piirroksen löytäjän mukaan löytö oli merkittävä, koska se 1)
oli vanhin arabialainen piirtokirjoitus, 2) mainitsee oikeaan johdetun kalifi
Umarin kuolinvuoden ja 3) sisältää diakriittiset merkit, joiden on väitetty
puuttuneen varhaisesta islamilaisesta kirjoituksesta. Kirjoitusta pidetään
Saudi-Arabiassa merkittävänä todisteena sekä kalifi Umarin historiallisuudesta että
diakriittisten merkkien varhaisuudesta. Riadin islamilaisessa museossa on jopa oikeankokoinen
jäljennös kalliosta piirtokirjoituksineen.
Robert Martin Kerr pitää kirjoitusta osittaisena
väärennöksenä, sillä varhaisempaa tekstiä "Minä Zuhayr kirjoitin
[tämän] Umarin kuoleman aikaan" on täydennetty eri käsialalla ja
samalla lisätty diakriittisiä merkkejä. Tekstiä ei vieläkään ole julkaistu
muuten kuin epäselvinä valokuvina. Niissä on suuria eroavaisuuksia ja viitteitä
kuvamanipulaatiosta.
Lähteet
