LISÄÄ VIHJEITÄ PIIRUSTUSPÖYDÄSTÄ

Jos profeetta Muhammed seuralaisineen on vain 700-luvulla keksittyä tarinaperinnettä, hänen elämäkerrastaan voisi odottaa löytyvän siitä todisteita. Syyskuun 2018 päivityksessä sellaisia jo esitettiin ja väitettiin, että Muhammedin elämäkerrassa on piirustuspöydän jälki. Piirustuspöydän jälkiä on enemmänkin, kuten seuraavat esimerkit osoittavat.

Profeetan syntymävuosi. Kuten aiemmin kerrottiin, vuoden 622 täytyi olla Muhammedin elämäkerran kiinnekohta, koska tuosta vuodesta oli alkanut ”arabien ajan” laskeminen, mikä käy ilmi piirtokirjoituksista.  Tuohon vuoteen sijoitettiin sen takia Muhammedin pako Medinaan ja islamilaisen valtion alkusolun perustaminen. Muhammedin saamat ilmoitukset alkoivat 12 vuotta aikaisemmin eli vuonna 610. Tällöin hän oli Ibn Hishamin mukaan 40 -vuotias, mikä vastasi miehen ikää. Näin päästään syntymävuoteen, joka olisi 570. Tarinassa haluttiin korostaa, että se oli elefantin vuosi. Niinpä siihen liitettiin Jemenin varakuninkaan Abrahan sotaretki Mekkaa vastaan. Sen mukana kerrottiin olleen sotanorsu nimeltä Mahmut. Tässä tarina joutuu ristiriitaan historiallisten tietojen kanssa.  Kreikkalaisen historioitsija Prokopin mukaan Abrahan sotaretki olisi tapahtunut vuonna 552. Lisäksi jemeniläisillä ei ollut sotanorsuja. Elefantin mukaan saaminen johtui mahdollisesti siitä, että elefantti liitetään Buddhan syntymään. Myytin siirtymisen eli mytomorfian kaavoja seuraten elefantti olisi sitten haluttu liittää myös Muhammediin.

Profeetan syntymäpäivä. Muhammedin kerrotaan syntyneen Rabi-kuun 12. päivänä. Hänen kerrotaan myös kuolleen Rabi-kuuun 12. päivänä. Arabihistorioitsija Ibn Kathir (k. 1373) kertoo lisäksi, että myös Muhammedin ilmestykset alkoivat maanantaina 12. päivänä Rabi-kuuta, samoin yöllinen taivasmatka ja pako Medinaan.  

Muhammedin äiti. Ibn Hisham kertoo, että Muhammedin äidin nimi oli Amina. Sanan hebrealainen muoto Omenet tarkoittaa ”kasvattajatar”. Raamatussa sana esiintyy kaksi kertaa ja silloin sellaisen henkilön nimenä, joiden vastuulle oli annettu tärkeän henkilön kasvattaminen (Ruut 4:16 ja 2. Samuel 4:4).

Muhammedin nimi. Sana ”Muhammed” perustuu juureen h-m-d, joka tarkoittaa ylistettyä ja esiintyy esimerkiksi ilmaisussa al-hamdu li-llah, joka latinaksi tunnetaan formulana ”Soli Deo gloria” (yksin Jumalalle kunnia). Nimi on erityisen sopiva profeetan ammattiin.

Muhammedin salainen vaihe. Ibn Hisham kertoo, että kolme ensimmäistä vuotta Muhammed kutsui ihmisiä uskoon vain salassa. Vasta sitten alkoi islamin julkinen saarnaaminen. Myös Jeesuksella oli uransa alussa salainen vaihe. Markuksen evankeliumi kertoo, että Jeesus paljasti messiaanisuutensa vain asteittain. Ainoastaan riivaajat tunnistavat Jeesuksen Jumalan Pojaksi, mutta tämä panee ne vaikenemaan asiasta (1:24–25,34; 3:11–12).

Aika Medinassa ja Mekassa. Muhammed saarnasi julkisesti 10 vuotta Mekassa (613–622) ja 10 vuotta Medinassa (622– 632). Tasavuosissa on helppo nähdä symmetristä suunnittelua kuten Rabikuukaudessa merkittävien käänteiden kuukautena.

Mekan valloitus uran päätepisteenä. Muhammedin viimeinen merkittävä teko oli paluu voittajana Mekkaan vuonna 630. Sankarin paluu kotiin on satujen vakioteema ja samalla niiden tyypillinen päätös.