Vuonna 2000 saksalainen orientalisti Christoph Luxenberg julkaisi kirjan,
jossa hän väitti, että Koraanin tekstejä oli ymmärretty monissa kohdissa väärin.
Esimerkiksi marttyyreita eivät Koraanin mukaan odottaneetkaan Paratiisin neitsyet
eli huurit vaan viinirypäleet.
Koraanin jae 44:54 kuuluu Hämeen-Anttilan suomentamana:
»Me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä neitoja»
Muissa kielissä käännökset ovat vaihdelleet ja niissä
on puhuttu silmistä, jotka ovat mustia, valkoisia, suuria tai kauniita. Koraanin
eksegetiikan suuri hahmo, 900-luvulla vaikuttanut al-Tabari katsoo, että
jakeessa puhutaan naisista, joilla on suuret, ihanat silmät. Sana hūr ei
hänen mukaansa tarkoita neitsyttä vaan on sanan hawrā' monikkomuoto
ja tarkoittaa "puhtaan valkoista". Tabarin mukaan sana hūr (valkoiset)
on siis metonyymi, jolla tarkoitetaan puhtaanvalkoisia naisia. Tabari
torjuu tulkinnan, että neitsyet olisivat "valkosilmäisiä". Sen
sijaan sanaan hūr liittyvä in merkitsee, että
naisten silmät ovat suuria.
Jakeessa ei missään esiinny naista suoraan
tarkoittavaa sanaa. Christoph Luxenberg katsoo, että avioitumista koskeva
verbi on käännösvirhe. Se on syntynyt, kun Koraanin tekstiä on myöhemmin täydennetty
lisäämällä siihen diakriittiset merkit, jotka täsmentävät kirjainten
merkityksen. Luxenbergin mukaan tekstissä ei lue "annamme
puolisoiksi" vaan "annamme levätä".
Preposition bi tulkinnassa Luxenberg
siirtyy syyro-arameaan, sillä hän katsoo, että Koraanin kieli ei ole puhdasta
arabiaa, kuten kirja itse väittää, vaan syyro-aramean ja arabian sekakieltä.
Syyro-arameassa partikkeli tarkoittaa muun muassa "välissä" tai "alla".
Sanasta "in" Luxenberg
katsoo, että se on monikollinen substantiivi ja löytää sile arameankielisen
merkityksen, joka viittaa kirkkauteen tai kristallinhohteeseen. Luxenberg
huomauttaa, että Koraanissa viinirypäleitä verrataan helmiin.
Luxenberg on samaa mieltä Tabarin kanssa siitä,
että hūr ei viittaa neitsyeen silmien väriin, sillä
valkoisista silmistä ei koskaan puhuta kauniina. Koska tulkitsijat ovat
olettaneet jakeen puhuvan miespuolisten henkilöiden avioitumisesta, he ovat
tulkinneet "valkoisen" (hūr) olevan metonyymi, joka
tarkoittaa Paratiisin neitsyttä. Luxenberg on löytänyt sanalle hūr myös
merkityksen, joka tarkoittaa valkoisia viinirypäleitä.
Niinpä Luxenberg päätyy lopulta seuraavaan
käännökseen: "Teemme olosi mukavaksi valkoisten kristallin(kirkkaiden)
(viinirypäleiden) alla.
Kyse ei siten ole neitsyistä, vaan sanalla huuri
viitataan Paratiisin viinirypäleisiin. Hedelmistä puhutaankin heti seuraavassa
jakeessa: "siellä heidän tarvitsee vain pyytää, niin he saavat
kaikkia hedelmiä". Luxenberg analysoi myös muita Koraanin kohtia,
joissa puhutaan huureista ja päätyy samoihin tuloksiin.
Kirkkohistorian professori Jouko Martikainen on
esitellyt Luxenbergin tulkintaa Paratiisin neitsyeistä Perusta-lehden artikkelissa vuonna 2016.
Jaetta 44:54 koskeva pohdinta osoittaa, miksi Koraanin
kääntäminen arabiasta on vaikeaa. Arabistit eivät aina pääse yksimielisyyteen
siitä, mitä Koraanissa todellisuudessa lukee. Syynä on Koraanin scripta
defecta sekä epävarmuus alkukielestä.
Myytti siitä, että Koraanin tekstejä välitettiin
aluksi vain suullisesti, on varmaankin syntynyt tämäntapaisista ongelmista. Kun
sanoista ei saatu selvää, syntyi käsitys, että alkuperäinen Koraani olisi ollut saatavilla vain ääneen esitettynä ja sen takia täysin yksiselitteisenä. Arabialainen kirjaimisto olisi sitten epätäydellisenä merkistönä aiheuttanut ymmärtämisongelmat.
Lähteet
Luxenberg, Christoph
(2007). The syro-aramaic reading of the Koran. A contribution of the decoding of
the language of the Koran. Berlin: Verlag Hans Schiler (alkuteos 2000).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti