Oliko profeetta Muhammedia olemassa? Tieteenfilosofi Karl Popperin
mukaan tällaiset ongelmat ovat epätieteellisiä. Mielekkäitä ovat vain sellaiset
väitteet, jotka voidaan jollain havainnolla periaatteessa osoittaa vääriksi. Olemattomuudesta
ei kuitenkaan voi tehdä havaintoja, joten väitettä olemattomuudesta ei voi
todistaa.
Kysymys pitääkin muuttaa toiseen muotoon. Pitää kysyä, oliko
Mekassa syntyneellä Muhammedilla jotain osuutta Koraanin kirjoittamiseen,
olivatko 800-luvun hadith -kertomukset Muhammedista aitoja, ja lähtikö arabien
supervallan synty liikkeelle Medinan keitaalta Arabian niemimaalla.
Skeptisten orientalistien vastaus kaikkiin kolmeen
kysymykseen on ”ei”. Heidän perusteluitaan on aiemmin esitelty. Mutta millaisia
perusteita on orientalisteilla, jotka vastaavat kysymyksiin ”kyllä”?
Jaakko Hämeen-Anttila esittää kirjassa ”Johdatus Koraaniin” ison
joukon perusteluita. Muhammedin tilalle ei ole tarjolla parempiakaan selityksiä
(s. 193). Alkuperäinen, oikea historia olisi pitänyt poistaa ja väärentää, mikä
olisi ollut mahdotonta (s.206). Humanististen tieteiden kenttä kaventuisi
liikaa, jos vaaditaan sitovia todisteita (s. 208). Danten olemassaoloakaan ei
voi todistaa (s.208).
William Montgomery Watt esitti seuraavan vastaväitteen: ”Kuka olisi ottanut vaivakseen keksiä tämän
konstikkaan tarinan ja mistä syystä?” (s.xiv).
Tohtori Michael Marx, saksalaisen
”Corpus Coranicum” –hankkeen johtaja, esitti Spiegelin haastattelussa vuonna
2008 lisää perusteluita: ”Voimme
yleisesti ottaen luottaa islamilaisen tradition lujaan ytimeen”, ”tämä (skeptikkojen)
joukko on hyvin pieni”, ”syyro-aramealaisissa lähteissä on joitakin
dokumentteja profeetasta”, ”miten voisi todistaa Kaarle Suuren olleen olemassa?”,
”Koraanin syntyä olisi vaikea selittää, jos profeetta poistettaisiin laskuista”,
”olisi vaadittu valtavaa salaliittoa”,
Ja lopuksi ehkä kaikkein tärkein
perustelu: ”Tiedot ja huhut leviävät
hyvin nopeasti internetin aikakaudella… meillä on hyvin luottamukselliset
suhteet islamilaiseen maailmaan”.
Encyclopaedia Britannica esittää
Muhammed-artikkelissa oman perustelunsa: ”
ei ole mitään pakottavaa syytä olettaa, että islamin perinteinen selostus
Muhammedista olisi epähistoriallinen.”
Näin todistamisen taakka karistetaan omilta
harteilta ja heitetään vastustajalle: todista itse. Taakka kuuluu kuitenkin
aina väitteen esittäjälle, ei muille.
Kaiken kaikkiaan hyväuskoisten
orientalistien perustelut tuntuvat olevan tyyppiä ”Islamilaiseen perimätietoon
voi luottaa, koska siihen voi luottaa.”
Se ei lupaa hyvää suuntauksen tulevaisuutta ajatellen.
Se ei lupaa hyvää suuntauksen tulevaisuutta ajatellen.
Lähteet
Encyclopaedia Britannica(20.7.2017).
Muhammad.(William
Montgomery Watt ja Nicolai Sinai)
https://www.britannica.com/biography/Muhammad
Hämeen-Anttila, J. (2006). Johdatus Koraaniin. Gaudeamus.
Spiegel Online (18.9. 2008). Did
Muhammad Ever Really Live? Interview conducted by Yassin Musharbash https://www.spiegel.de/international/germany/dispute-among-islam-scholars-did-muhammad-ever-really-live-a-579052.html
Watt, M. W. (1953). Muhammed at Mecca. Oxford: Clarendon Press.
Sain juuri luettua kirjan. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvä kirja. Moni palanen, jota olen ihmetellyt islamissa, loksahti kohdalleen.
VastaaPoistaNyt jos löytyisi vielä samanlaiset teokset kristinuskon ja juutalaisuuden synnystä, niin lukisin mielelläni.
Samoin olen kiinnostunut muinaisen Lähi-idän ja Mesopotamian tavoista ja uskomuksista, jotka selittävät vanhaan testamenttiin jo otettuja tapoja ja mahdolisesti myös nykyään näkyvää kunniakulttuuria ja huivin käyttöä, joka ainakin assyrialaisilla oli käytössä osoittamassa naisen yhteiskunnallista asemaa, jossa hyveellinen nainen käytti huivia, kun taas alemman yhteiskunnan aseman naiset (prostituoidut ja orjat) eivät saaneet käyttää huivia. Minusta tuo perinne näkyy edelleen nykyajan huivikulttuurissa ja suhtautumisessa huivittomuuteen. Kirjassasi huivin käyttö liitetään beduiinikulttuuriin, mutta enempää ei mainittu. Kiitos hyvästä kirjasta!