keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Todistaako arkeologia Muhammedin historiallisuuden?

Kun etsitään todisteita profeetta Muhammedin historiallisuudesta, on parasta aloittaa tutkimalla sitä, mikä on häntä koskeva varhaisin maininta. Nykyään Muhammed on maailman yleisin nimi ja Suomessakin on tuhansia Muhammedeja, sekä miehiä että naisia. Toisin oli 600-luvulla: profeetta oli itse ensimmäinen Muhammed.

Sana ”muhammad” on arabiaa ja tarkoittaa ”ylistetty”. Murrealueen mukaan se voi merkitä myös ”siunattua” tai ”valittua”. Koska sana siten on myös verbimuoto, on kysyttävä, milloin ”muhammad” esiintyy ensimmäisen kerran ihmistä tarkoittavana erisnimenä.

Historialliset lähteet voi jakaa kirjallisiin ja arkeologisiin. Kirjalliset lähteet ovat näistä vähemmän luotettavia, koska niitä on ollut helpompi väärentää. Aina ei kyse ole edes väärennöksistä. Vanhoja käsikirjoituksia kopioitiin yhä uudelleen, kun vanhat kuluivat loppuun. Kopiointivaiheessa kirjurit saattoivat ajanmukaistaa tekstejä vastaamaan paremmin oman ajan käsityksiä ja sanavalintoja.

Profeetta Muhammedin elinajaksi ilmoitetaan vuodet 570–632. Sana ”muhammad” ilmestyy Lähi-idässä kirjallisiin ja arkeologisiin lähteisiin 600-luvulla. Koska arkeologiset lähteet ovat luotettavampia, katsottakoon ensin niitä. Sana ilmestyy aluksi kolikoihin, joita lyötiin kapinakenraali Abd al-Malikin armeijan vanavedessä, kun hänen joukkonsa etenivät koillisesta Iranista ja nykyisen Turkmenistanin alueelta Syyrian Damaskokseen. Nimi esiintyy al-Malikin painamissa kolikoissa muodossa MHMT.

Ensimmäinen kolikko on peräisin Iranista vuodelta 659, seuraava vuodelta 672.  Vuonna 687 Iranin Teheranissa lyödyssä kolikossa on jo teksti ”Muhammad rasul Allah”, joka tarkoittaa joko ”ylistetty Jumalan lähettiläs” tai "Muhammed (on) Jumalan lähettiläs". Sama teksti löytyy kahdesta kolikosta, jotka on lyöty Syyrian Damaskoksessa vuosina 690–691.Vuonna 691 ”muhammad” päätyy myös Jerusalemiin rakennetun Kalliomoskeijan seinäkirjoitukseen. Myös siellä se esiintyy muodossa ”Muhammad rasul Allah”. Seinäkirjoituksessa kalifi al-Malik ilmaisee oman valtionuskontonsa perusajatukset.

Muhammed siis ilmestyy joko erisnimenä tai verbimuotona arkeologisiin lähteisiin vasta yhtä sukupolvea myöhemmin kuin profeetta Muhammedin kerrotaan eläneen. Sanan esiintyminen ei ala profeetta Muhammedin oletetulta kotiseudulta eli Arabian niemimaalta, vaan kaukaa Iranista, josta se siirtyy al-Malikin armeijan mukana länteen. Kolikoista nimi hyppää hautakiviin vasta vuonna 786.

Arkeologiset 600-luvun lähteet eivät siis kerro paljoakaan. Avoimia kysymyksiä on sitä enemmän. 
  • Kuka on kalifi al-Malikin koilikoissa ja Kalliotemppelin seinässä mainittu Muhammed?
  • Onko kyseessä henkilönnimi vai kunnianimi "ylistetty (on) Jumalan lähettiläs"?
  • Kenestä jälkimmäisessä tapauksessa olisi kysymys?
  • Miksi sana Muhammed esiintyy ensimmäiseksi Iranissa, jos profeetan pääkaupunki kuitenkin oli Medina Arabian niemimaalla?
  • Miksi Muhammedista ei ole sen enempää arkeologista tietoa? Perimätiedon mukaan hän sentään valtasi koko Arabian niemimaan ja hänen seuraajansa koko Lähi-idän vuoteen 660 mennessä. Vallanpitäjät painavat aina kolikoita. Miksi mitään ei löydy?
Näihin polttaviin kysymyksiin palataan myöhemmissä päivityksissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti